Ajatella, että koulu loppui.

Tuntuu, että pitäisi osata tehdä tästä blogista jotenkin mielenkiintoisen näköinen. Tai ainakin osata linkittää tänne asioita. Tosin, ei mulla taida olla mitään linkitettävää.

Olin eilen katsomassa Doc Point -festivaaleilla japanilaista dokumenttielokuvaa "Kuichisan". Se oli kyllä mielestäni enemmänkin taideleffa. Siinä oli pikku-poika, joka odotti maailmanloppua: värejä ja valoja, mustavalkoisuutta, lapsia, ulkomaalainen tyttö. Mikään ei liittynyt mitenkään toisiinsa. Kiinnostavimmat asiat olivat ehdottomasti ne, että elokuva tapahtu Okinawalla ja se oli japaniksi.

Haluisin kirjoittaa. Vaikka novelleja tai jotain. Ei mitenkään erityisen suunnitellusti, vaan vaan jotain ihan randomia. En kyllä ole mikään kirjoittaja, mutta ei kai se haittaa. Tällähetkellä tuntuu, että pystyn vain sellaiseen tekstitaidonvastaustyyliseen tekstiin. Mikä muistuttaa: tekstitaidonkoe on jo ensiviikolla!


En ehkä kuitenkaan siirry puhumaan opiskelusta, vaikka se täyttää ajatuksistani varmaan 90% (öö, ehkei ihan?). Loppu ajattelu, menee ajanhallintaan, PipitxLinkiin, ja siihen, että olisi kiva nähdä kavereita. Mutta koulu loppui! Se loppui. School's out forever! Tai siis nythän mulla on aikaa. Hetkinen. Aikaa lukemisen? Mutta kuitenkin jos luen päivällä, ja sit toki on treenejä, niin jäähän siitä aikaa. Ja aika on suhteellista. Oon kyllä huomannut, etten saa mitään aikaan, jos en oo suunnitellut, mitä teen ko. päivänä.


Onkohan kukaan enää idealisti? Nytkin uutisissa vaan jotkut kunnanjohtajat (jossain?) korostavat tarve-harkintaa. Missä on universalismin idea? Ei silleen että Suomessa, tai missään muuallakaan, olisi koskaan toteutunut universalismi mahtavasti, mutta kuitenkin. Ei silleen, että olisin perehtynyt yhtään mihinkään, ehkä poliitokot on tietoisia kaikista talouskäyristä, mutta siis se ei nyt ole pointti. Politiikka ei nyt ole pointti, vaan yleensäkin se, että onkohan kukaan idealisti. Kannattaakohan kukaan enää universalismia? (Eniten kai tämä liittyy hyvinvointivaltio tms. ajatteluun, mutta siis ihan yleensäkin.)

Kaikkea sitä alkaa ajatella, kun lukee yhteiskuntaoppia. En kyllä muista siitä enää paljon mitään. Paljon opiskeltavaa.


Fantasia on kivaa.

Dadaismi-runo

Nyt on vihdoin aika julkaista keräämäni dadaismi-runo! Keräsin sitä lukion ykkösel ja kakkosella ennen Japaniin lähtöä. Eli vihkon tyhjälle sivulle piti kirjoittaa joku sana (tms.) ja sit sai piirtää. Tuli tosi hieno vihko!
Ja tässä on sitten se runo:

SKULL KID
data
Pinkki Possu
tänään appelsiinikukkapuu
kohtuus silmäparillinen
chibit
Rändom
7 minuuttia
ÄPÄRÄ
FISH
Porkkana
Pyllypää
The flying dutchman
LAHNA
Massukka
KIA ORA
riemuisa
Tietämättömyys
Melutoosa
Laguaari Pilates Magneetti
Vaskitsa
Tuhlausta
Laama
Illusionisti?
palmuklubi
HUUMEPOIJJAT
Tabula rasa
orannsi
PULLA
KESÄ
täydellinen lautanen
moi moi moi oon ankka
TIME DOES NOT EXIST
Keksejä
Sateenkaari
Kesäloma
Sakura
kynä
Skitsofreenikko Enkeli
Meri
halata
Lehmu
harjata
sade
KAHVI
lentelee
Pesulappu
sydän
Venäjä
Hakaristi
SUIKKA
Maapallo
LÄMPIMÄMPI
silpoin
katana
SINÄ
NEUROOSI
silvoitin
swine
RAHO
Kanelimanteli
Hylje
Pipari
POSSU
Qsi-Puu
Sitruunainen taatelipuu
APUA?
Jouluvalot.
PÖLÖ
Reikä
MAGNEETTI
WHISKEY 'N' ROCK 'N' ROLL
Spagetti
Kaura
vihko
STRASSELI
sininen
Sipuli

Nyt se on perustettu

Hei.

Blogin tekeminen ei ole vaikeaa, mutta sitten pitäisi ehkä säätää joku kiva ulkoasu ja fontti ja kaikki tukemaan ilmaisua. (tai jotain?)

En tiedä, tuskin tässä mitään esittelyä pitää tehdä, mutta olen Milla, en ole koskaan pitänyt blogia, enkä erityisemmin pidä ötököistä. Paitsi Zeldassa. Ja Dungeons&Dragonsisssa.

Tänään tarkasteltiin äidinkielentunnilla jotain vanhaa tekstitaidontehtävää, josta bongasin hienon lainauksen Sofi Oksaselta: "Sana on vahva. Sana on viisas. Sana voi olla tappava."
Tuosta voisi vetää kaikkea hienoa analyysia perustuen vaikka kaiken tosinimiin, kuten Maameren tarinoissa, mutta se on muutenkin hienosti sanottu. Tai ainakin kiva.

Tänään varmistui joitain cosplay-suunnitelmia. Odotan innolla : ).

En jatka nyt enempää, opiskelu kutsuu (huutaa, kirkuu, rääkyy). Mutta olen tosi onnellinen että tein tämän blogin vihdoin. Nähdään.