Kuuntelukokeet on sitten ohi. Miksi ruotsin kuuntelussa oli jotain katsastustoimistojuttua? (Kai se siis oli sitä).
Alla hjärtans dag on ehkä hyvin hyvin söpö nimi. Ystävänpäivä on paljon tylsempi nimi, mutta sinäänsä kiva idea. Varsinkin kun tuntuu, että eniten ystävänpäivää vietetään ala-asteella (siis alakoulussa). Siis kyllähän Suomeen yritetään tuputtaa sellasta parisuhdeystävänpäivää, mutta suomalaiset on vain suomalaisia. Se on joskus ehkä ihan kivaa. Japanissakin 友チョコ (tomochoko) eli ystäväsuklaa on jotenkin kivoin asia. Valkoinen päivä on myös kiva. CCSakura <3
Talous häiriö - inflaatio
Talous häiriö - työttömyys
Yhteiskuntaoppi on sitten hienoa. Hitto.
Miksi nostalgia on jotenkin pannassa? Mitä vikaa on nostalgiassa? Tai ehkä vain ajattelen, että kaikki on nyt jotenkin nostalgia vastaisia, koska niin oli ehkä joku Nyt-liitteen toimittaja ja Radio Helsingin juontaja.
Kävin tänään kiinalaisessa, joka oli jäänyt johonkin kaksituhattuluvun alkuun. Siel ei lounaslistalla ollut kasvisvaihtoehtoa, alkuruokakevätrullassa oli lihaa, ja sitä ei saanut ilman, pöydissä oli haarukat ja veitset (puikot sai kysymällä), mutta toisaalta hintakaan ei ollut erityisemmin kokenut inflaatiota : ).
Petra, kirjoitat varmasti hienon ja hyviin kirjoihin kuuuluvan kirjan! Ja kyllä yhteiskunta on paska! Ja voin kai sanoa sen, koska luen nyt liikaa yhteiskuntaoppia. Mutta kirjallisuus on jokseenkin kivaa.
Kiire, kiire, kiire, kiire, kiire, kiire, kiire: jaksamisen puute?
Pitää vaan jaksaa tsempata. Ja tehdä kaikki, mitä pitää tehdä. Ja jollain masokistisella tavalla nauttia siitä, ettei ihan sekoa. Tai no, ehkei muo haittaa seota opiskeluun kunhan tulisi järkeviä tuloksia. Mutta kyllä mä nautin siitä.
On häiritsevää, että kun kaikki (kokonaan) keskittyy opiskeluun, ei vaan jää tilaa millekään muulle tunteelle.
Vaikka eihän siihen opiskeluun käytä mitään muita tunteita kuin "pitää opiskella" ja "keskity". Mutta kai sitten kaikki kanavoituu siihen?
Sepä se.
