tiistai 13. maaliskuuta 2012

The owls are not what they seem

Mulla piti olla joku hieno otsikko, mutta en enää muista sitä.

Nyt kun ylppärit ovat viimein käynnissä, niin ei voi olla mitään parempaa tekemistä kuin lagata. Tai siis, on niin vähän aikaa jäljellä mihinkään kokeeseen, että tuntuu siltä, ettei enää erityisemmin ole mitään tehtävissä. Opiskelen kuitenkin. Löysin myös vanhoja yläasteharjoituskirjoja- ja vihkoja. Ne menevät roskiin samoin kuin suuri määrä lukiovihkoja. Viimein pääsee niistä eroon. Haluun vaan järjestää kaikki laatikot ja kaapit: päästä eroon huonosta feng shuista ja liiasta pölystä.

Haluaisin myös piirtää. Ja tehä tuhatta muuta siaa. Joten se siitä.

Kirjoitin äidinkielen esseen kotoutumisesta, ja siitä kuinka suomalaiset eivät puhu suomea ulkomaalaisille, vaikka he osaisivatki. Siinä oli hieno yleisönosastokirjoitus lähteenä.

Olin katsomassa Carl Larssonia Ateneumissa. Oli tosi hyvä. Se osaa tehdä hienoja vesiväritöitä, joista on tosi vaikee uskoa, että ne on maalattu vesiväreillä, mutta silti ne on läpikuultavia ja herkkiä. Larssonin öljyvärityöt ei mitenkään yllä vesivärien tasolle. Oli myös hauska lukea lainauksia, eli mitä Larsson on sanonut. Ruotsiksi tietenkin. Vanha Ruotsi <3.
Eikö muuten ole mageeta, että kotuksen tavoite on pitää suomenruotsi ymmärrettävänä ruotsinruotsin kanssa? Tai siis hieno tavoite.. Ja muuten, miksiköhän Ruotsin parlamentti ei halua nimetä ruotsia Ruotsin viralliseksi kieleksi, ne on suostunut vaan siihen, että se on Ruotsin pääkieli, jota käytetään. Ei silleen että sillä olisi mitään merkitystä, mutta kuitenkin.

Aika lentää. Jos kukaan ei ole huomannut.
Menen lukemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti